Missale Aboense

Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja

T-kirjainTurun hiippakuntaa varten toimitettu ja vuonna 1488 painettu messukirja Missale Aboense on kirjahistoriallinen muistomerkki. Se on paitsi ensimmäinen Suomea varten painettu kirja ja maamme ainoa inkunaabeli, eli ennen vuotta 1501 painettu kirja, myös ehkäpä korkeatasoisin kirjapainotuote, joka meitä varten on koskaan tehty.

Pergamentille painettu laitos kyseisestä messukirjasta on Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjaston suurin aarre. Jyväskylän kappale on koottu voutien tilikirjoissa meidän päiviimme säilyneistä irtolehdistä, ja se on hieman vaillinainen kuten kaikki muutkin säilyneet kappaleet. Jyväskylän Missale sisältää 498 sivua.

Missale Aboensea on säilynyt alkuperäisessä sidoksessaan, vaikkakin vaillinaisena, vain yksi kappale. Tämä alun perin Halikon seurakunnalle kuulunut pergamentti-Missale on nyt Kööpenhaminan kuninkaallisen kirjaston omistuksessa. Lisäksi Jyväskylän Missalen kaltaisia pergamentille painettuja irtolehtiversioita on säilynyt kaksi kappaletta, yksi löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista ja toinen Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta. Lisäksi Helsingissä on irrallisia pergamenttilehtiä, jotka ovat peräisin kuudesta eri kappaleesta. Kyseessä on siis todellinen harvinaisuus!

Missalea painettiin myös suurempia kappalemääriä paperille, joka oli halvempi painomateriaali. Paperisia versioita on Suomessa ja Ruotsissa säilynyt yhteensä toistakymmentä. Missale Aboensen alkuperäistä kokonaispainosmäärää ei tunneta, mutta sen on arveltu olleen hieman toistasataa kappaletta.  

Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät myös Missalesta tehdyt näköispainokset vuosilta 1971 ja 1988. Näistä ensimmäistä varten tehtiin mittava kahdeksan vuotta kestänyt tutkimustyö, ja näköispainos koottiin sivu sivulta säilyneistä kappaleista. Erityisesti professori Martti Parvion (1918–1993) panos työssä oli suuri: kokonaisen yli 500-sivuisen latinankielisen teoksen koostaminen ei ollut helppo työ – etenkään kun alkuperäisessä Missalessa ei ole ollut sivunumerointia. Näköispainokseen sivunumerointi on merkitty hakasulkeissa.

Missale 1971

Missale juhlapainos 1988

Lähteet

Parvio, M. (1988). Ensimmäiset Suomea varten painetut kirjat. Kirja Suomessa. Toim. Esko Häkli. Helsingin yliopiston kirjasto, 61-70

Cantell, R., & Hellström, M. (Syyskuu 1971). Missale Aboensen uusi painos. Suomen Kuvalehti, 35, 20.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1146051?page=20

Etusivu.Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja Turun hiippakuntaa varten toimitettu ja vuonna 1488 painettu messukirja Missale Aboense on kirjahistoriallinen muistomerkki. Se on paitsi ensimmäinen Suomea varten painettu kirja ja maamme ainoa inkunaabeli, eli ennen vuotta 1501 painettu kirja, myös ehkäpä korkeatasoisin kirjapainotuote, joka meitä varten on koskaan tehty. Pergamentille painettu laitos kyseisestä messukirjasta on Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjaston suurin aarre. Jyväskylän kappale on koottu voutien tilikirjoissa meidän päiviimme säilyneistä irtolehdistä, ja se on hieman vaillinainen kuten kaikki muutkin säilyneet kappaleet. Jyväskylän Missale sisältää 498 sivua. Missale Aboensea on säilynyt alkuperäisessä sidoksessaan, vaikkakin vaillinaisena, vain yksi kappale. Tämä alun perin Halikon seurakunnalle kuulunut pergamentti-Missale on nyt Kööpenhaminan kuninkaallisen kirjaston omistuksessa. Lisäksi Jyväskylän Missalen kaltaisia pergamentille painettuja irtolehtiversioita on säilynyt kaksi kappaletta, yksi löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista ja toinen Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta. Lisäksi Helsingissä on irrallisia pergamenttilehtiä, jotka ovat peräisin kuudesta eri kappaleesta. Kyseessä on siis todellinen harvinaisuus! Missalea painettiin myös suurempia kappalemääriä paperille, joka oli halvempi painomateriaali. Paperisia versioita on Suomessa ja Ruotsissa säilynyt yhteensä toistakymmentä. Missale Aboensen alkuperäistä kokonaispainosmäärää ei tunneta, mutta sen on arveltu olleen hieman toistasataa kappaletta. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät myös Missalesta tehdyt näköispainokset vuosilta 1971 ja 1988. Näistä ensimmäistä varten tehtiin mittava kahdeksan vuotta kestänyt tutkimustyö, ja näköispainos koottiin sivu sivulta säilyneistä kappaleista. Erityisesti professori Martti Parvion (1918–1993) panos työssä oli suuri: kokonaisen yli 500-sivuisen latinankielisen teoksen koostaminen ei ollut helppo työ – etenkään kun alkuperäisessä Missalessa ei ole ollut sivunumerointia. Näköispainokseen sivunumerointi on merkitty hakasulkeissa. Missale 1971 Missale juhlapainos 1988 Lähteet Parvio, Martti 1988. Ensimmäiset Suomea varten painetut kirjat. Kirja Suomessa. Toim. Esko Häkli. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 61-70 Suomen Kuvalehti, 03.09.1971, nro 35, s. 20 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1146051?page=20 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot